Johtojen ja kaapeleiden suunnittelussa, materiaalivalinnassa, tuotannossa ja myyntiprosessissa on monia lämpötilaparametreja, kuten 90 astetta, 105 astetta, 125 astetta, 150 astetta jne. Näitä parametreja kutsutaan teollisuudessa yleisesti lämpötilankestotason parametreiksi. Joten miten nämä parametrit syntyivät? Miksi materiaaleilla, joiden lämpötilankesto on 90 astetta, on erilaiset vanhenemislämpötilat? Mikä on ikääntymislämpötilan ja lämpötilan kestävyystason välinen suhde? Mikä on eristettyjen johtimien suurimman sallitun-pitkän aikavälin käyttölämpötilan määritelmä? Mikä on lämpötilaindeksi? Mikä on materiaalin nimellislämpötila? Voiko silaanisilloitusmateriaali täyttää 125 asteen lämpötilankestotason?
1, UL-standardi
UL-standardeissa yleiset lämpötilankestotasot ovat 60 astetta, 70 astetta, 80 astetta, 90 astetta, 105 astetta, 125 astetta ja 150 astetta. Miten nämä lämpötilankestävyystasot syntyivät? Onko se johtimen pitkäaikainen-käyttölämpötila? Itse asiassa näitä niin kutsuttuja lämpötilan kestävyystasoja kutsutaan UL-standardeissa nimellislämpötilaksi. Se ei ole johtimen{11}}pitkäaikainen käyttölämpötila.
Nimelliskäyttölämpötila
Nimellislämpötilan vahvistus UL-standardeissa määritetään kaavan 1.1 mukaan (katso UL 2556-2007 kappale 4.3 Materiaalien pitkäaikainen vanheneminen). Erityinen prosessi on ensin olettaa materiaalin lämpötilankestotaso, kuten 105 astetta, ja sitten laskea uunin testilämpötila 112 astetta kaavan 1.1 mukaisesti. Näytteet asetetaan näihin testilämpötiloihin 90 päiväksi, 120 päiväksi ja 150 päiväksi, vastaavasti, jotta saadaan tiedot näytteiden venymän muutosnopeudesta ja ikääntymispäivistä. Sitten lasketaan lineaarinen suhde ikääntymispäivien ja murtovenymän välillä pienimmän neliösumman menetelmällä. Tämän lineaarisen suhteen perusteella lasketaan 300 päivää tässä uunin lämpötilassa (112 astetta) vanhentuneiden näytteiden murtovenymä.
Lyhytaikainen vanhenemislämpötila
Materiaalin lyhytaikainen vanhenemislämpötila, joka on standardissa yleisin 7 päivää, 10 päivää jne., kuten 105 astetta materiaali, vanhenemistila on 136 astetta x 7 päivää. Mikä on tämän ja nimellislämpötilan välinen suhde? UL-standardeissa lyhytaikaisen -vanhenemisen lämpötila saadaan materiaalin pitkäaikaisen-käyttökokemuksen perusteella, mutta sen vahvistamiseksi on myös tehty yhteenveto menetelmistä. Määritä materiaalin lyhytaikainen vanhenemislämpötila standardin UL2556-2007 luvussa 4.3.5.6 ja liitteessä D kuvatulla tavalla.
2, EN/IEC-standardit
EN/IEC-standardeissa on harvinaista nähdä nimellislämpötila kuin UL-standardeissa. Sen sijaan käytetään johtimen pitkäaikaista-käyttölämpötilaa tai lämpötilaindeksiä. Joten mikä on ero näiden kahden lämpötilan välillä?
EN/IEC-standardijärjestelmässä kaapeleiden lämpötilankestotason arviointi perustuu pääosin standardiin EN 60216 tai IEC 60216. Tämä standardi arvioi pääasiassa eristemateriaalien lämpöikää. Arviointimenetelmänä on tehdä materiaalille vanhentamiskokeita eri lämpötiloissa, jolloin murtovenymän muutosnopeus on 50 % vanhentamisen päätepisteenä, jotta saadaan materiaalin vanhentamispäivien lukumäärä eri lämpötiloissa. Sitten lineaarisen regression avulla ikääntymispäivät ja ikääntymislämpötila korreloidaan lineaarisesti lineaarisen suhdekäyrän saamiseksi. Määritä sitten enimmäiskäyttölämpötila kaapelin käyttöiän perusteella tai määritä kaapelin käyttöikä pitkän -käyttölämpötilan perusteella.
3, kansalliset ja alan standardit
Maassamme laadittaessa kansallisia ja toimialastandardeja monet sisällöt perustuvat UL-standardeihin tai EN/IEC-standardeihin ja ovat niistä lainattuja. Esimerkiksi GB/T 32129-2015, JB/T 10436-2004 ja JB/T 10491.1-2004 sekä materiaalien että johtojen lämpötilankesto on 90 astetta, 105 astetta, 125 astetta, mikä on selkeästi UL0-standardi. Termi "lämmönkestävä" tarkoittaa johtimen suurinta sallittua pitkäaikaista käyttölämpötilaa. Lämmönkestävyyden ilmaisu viittaa selvästi IEC-standardijärjestelmään.
